 |
 |
| Uusin lehti | Lukijakilpailu | Ota yhteyttä | Mediakortti | Kotitalous-lehti | Arkisto |  |
|
|
||
Kotitalous-lehti 4/2008 Sisältöä:
|
Pääkirjoitus: Oleilua ja tekemistä oikeassa suhteessa Kesälomat ovat takana ja työssä on päästy jo hyvään vauhtiin. Toivon, että jokainen teistä on saanut viettää mieleisenne loman, jossa oleilulla ja tekemisellä on ollut sopiva suhde! Kesäloman tapahtumista mieleeni jäi erityisesti Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin Companie George Momboye’n onnellisuutta kuvaava esitys, jossa tanssijat koko olemuksellaan, rytmisen liikkeen intensiteetin, mestarillisen musiikin käytön sekä yhteisen tekemisen kautta saivat katsojan hyvälle mielelle ja yhtymään itsekin tanssijoiden jalkojen rytmiin. Oli huikeaa katsella huippunsa hiottuaesitystä, taidonnäytettä, joka kutsui mukaan nauttimaan elämästä sen yksinkertaisuudessaan ja toisaalta riemastuttavassa kirjossaan, tanssimisen ja elämän ilon välittyessä tanssijoiden jokaisesta liikkeestä ja eleestä. Pysähdyttävä oli israelilaisten Kibbutz Contemporary Dance Companyn Ekodoom. Tanssillinen esitys siitä, mitä voimme joutua kohtaamaan, jos unohdamme vastuumme varjella elämää, pitää huolta niin itsestämme, lähimmäisistämme kuin ympäristöstämme. Tehokkuuden askelten iskevä poljento, joka toistui rytmisesti uudelleen ja uudelleen vaatien kaikkia mukaansa, toimi kuin kehyksinä tanssillisille kertomuksille onnellisista hetkistä. Musiikin poljennon loppuessa sammui tanssi, pysähtyi liike. Oli vain hiljaisuus ja mustaan pimeyteen leijuvat hiutaleet sekä yksi toisensa jälkeen poistuvat tanssijat. Jäljelle jäivät lopulta vain hiutaleet. Mieltä lämmittävä kokemus oli Pekka Halosen näyttely. Hänen töissään näkyy yhä taito vangita muutamalla kynän piirrolla pilke silmäkulmassa, hymyn kare suupielessä tai kyky ilmaista siveltimen vedoilla ja oikein valituilla väreillä auringonpaiste hangella, talvipäivän hämärä valo metsässä tai virtaavan veden pyörre kevätpurossa. Syyspuolen ensimmäinen lehtemme aiheita ovat kasvatus, opetus, kouluruokailu ja perhe yhteiskunnassa. Suosittelen varaamaan lukemista varten rauhallisen hetken, miellyttävän tuolin, kupillisen hyvin haudutettua teetä sekä muutaman palan tummaa suklaata. Kasvatuksen aiheeseen voitte syventyä Anni-Mari Syväniemen artikkelin ”4H-järjestö tukee nuorten kasvua tarjoamalla tekemistä” kautta. Perus- ja lukio-opetukseen uutta aihesisältöä tarjotaan Elina Antilan kirjoituksessa ”Lupa kokata – innostaa elintarvikehygieniaa oppimaan”. Kouluruokailuun voi syventyä niin juhlavuodesta kertovaa Mari Jokisen tekstiä ”Reseptikilpailu kohdisti katseet kouluruokailuun” kuin Irma Tikkasen ja Riitta-Liisa Hovin tutkimuspohjaista artikkelia ”Söisin pääruokaa enemmän, jos olisi enemmän lempiruokiani” lueskellen. ”Voiko arkea hallita?” kysytään Aija Ameen jutussa, jossa näkökulmana on perhe yhteiskunnassa. Miellyttäviä lukuhetkiä toivoen Riitta Cederberg , riitta.cederberg@kolumbus.fi |
||
Kotitalous-lehti 3/2008 Sisältöä:
|
Pääkirjoitus TAIDONNÄYTTEITÄ Oli virkistävää lukea palautettanne siitä, mitä vuosien varrella on jäänyt mieleenne. Usein näihin muistoihin liittyy oma opiskelu tai juuri sen hetkinen työtilanne. Henkilöhaastattelut muistuvat myös mieleen ja moni on noukkinut ideoita omaan opetustyöhönsä jaa idea palstalta. Kiitos jokaiselle vastauksen lähettäjälle! Puhdistuspalvelut, asuminen ja ympäristö ovat lehtemme teemoina. Suomessakin luennoineen professori Paul Tepstran kirjoittamaan artikkeliin liittyen lehtori Marja Aulanko on pohtinut saniteettitilojen hygieenisyyteen liittyviä seikkoja. On hämmästyttävää miten moni asia vaikuttaa saniteettitilojen puhtauteen; välineet, pintojen kunto, käytettävät aineet, siivousjärjestys, henkilökunnan taidot ja myös tilojen käyttäjien toimet. Miellyttävä ja hygieeninen tila ei ole itsestään selvyys, vaan taidonnäyte. Työhyvinvointi vilahtelee sanana tämän tästä erilaisissa artikkeleissa. Yksi työhyvinvointiin ja miellyttävään opetus- ja oppimisympäristöön vaikuttava asia on opetustilan akustiikka. Mari Suomisen artikkelissa akustiikkasuunnittelija Kalle Lehtonen muut akustiikan asiantuntijat kertovat millä tavoin syntyy akustisesti toimiva tila, alansa taidonnäyte. Lehtonen muistuttaa, on tärkeää, että äänen taso säilyy riittävän alhaisena. Näin opettajan ei tarvitse korottaa ääntään, koneiden varoitusäänet kuuluvat ja äkilliset tilanteet erottuvat äänimassasta. Perjantaina 8. helmikuuta kirjoitettiin suomenruotsalaista historiaa Åbo Akademin kasvatustieteen laitoksen Vaasan yksikössä, kun ensimmäinen ruotsinkielinen alamme väitöskirja valmistui Suomessa. Kotitalousopettaja Gun Åbacka väitteli tohtoriksi aiheenaan Att lära för livet hemma och i skolan. Elevers uppfattningar av kost och hälsa, konsumtion och privatekonomi samt hushåll och miljö. Kotitalouden tieto-taidonnäyte - kykyä löytää ja tulkita merkityksiä ja pukea ne sanoiksi. Haluan toivottaa teille virkistävää, rentouttavaa ja uudistavaa kesää Helena Anhavan runon hengessä. Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi, Riitta Cederberg , riitta.cederberg@kolumbus.fi |
||
Kotitalous-lehti 2/2008 Sisältöä:
|
Pääkirjoitus Päätoimittajana olen kehottanut ottamaan yhteyttä, kirjoittamaan ja antamaan palautetta. Edellisen lehden palautteen määrä yllätti meidät iloisesti. Kiitos teille jokaiselle, jotka osallistuitte lukijakilpailuun! Kiitos myös kotitalousopettaja Raija Lehtoselle, hän kertoi omassa viehättävässä kirjeessään Kotitalous-lehden merkityksestä ravitsemustiedon jakajana ja innoittajana. Tällä kertaa lukijakilpailun yhteydessä kysytään, mikä Kotitalous-lehden juttu vuosien varrelta on jäänyt mieleen. On useita asiajuttuja, jotka itse muistan, mutta sykähdyttävin on kuitenkin nimimerkki Helin pakina, jossa hän mietti kuvitteellista junamatkaa halki Suomen: eri asemilta kyytiin nousisi oman alueensa ruokakulttuurin edustajia tarjoten matkaajille vakiosämpylän tilaan kainuulaisia rönttösiä, savolaisia kukkoja tai muita omalle alueelleen ominaisia herkkuja. Muistan, miten paljon junassa matkustavana tuo ajatus ilahdutti ja innosti minua. Voimakas paikallisen ruoan tarjoamiskokemus nousee mieleeni parin vuoden takaiselta Afrikan matkaltani. Matkustimme bussilla Kampalasta Ugandasta Nakuruun Keniaan. Välittömästi kun bussi pysähtyi paikallistorin viereen, auton ympärillä alkoi kuhina. Tarjolla oli niin kokonaisia ananaksia kuin lohkojakin, kuumia banaaneja, kanankoipia… Myyjät kiersivät autoa nostaen tuotteensa ikkunasta noukittaviksi. Ihmettelin matkustajien intoa ostaa ananaksia, kunnes selvisi, että tämä oli Ugandan ananasaluetta ja viimeinen paikka ennen Keniaa, jossa hedelmää oli tarjolla. Saarioisten kuluttajaneuvoja Annamaija Oksanen pohtii Anni-Mari Syväniemen artikkelissa, miten kävisi, jos valmisruokateollisuus ei valmistaisi perinteisiä hyviä ruokia kuten maksalaatikkoa ja silakkalaatikkoa. Olisivatko ne enää Ravitsemus, terveys ja ruokakulttuuri yhdistävät tämän lehden juttuja - toivottavasti nautitte niistä! Riitta Cederberg , riitta.cederberg@kolumbus.fi |
||
Kotitalous-lehti 1/2008 Sisältöä
Bonus: Kertomus Kokkolan seudun kotitalousopettajat ry:n 40-vuotisjuhlasta |
Pääkirjoitus Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen hahmotteli taannoisessa artikkelissaan (HS 30.12.2007) megatrendejä, hänen mukaansa tämänhetkisistä näkyvin on kansainvälistyminen, toinen samaa luokkaa oleva on kaupungistuminen. Uskallan väittää, että kansainvälistymisen polku on meille suomalaisille tullut helpommaksi ja tutummaksi juuri keittiön kautta. Uudet ruoka-aineet ja -lajit ovat herättäneet ihmisten mielenkiintoa kaukomaita kohtaa. Makumatkailu on mukava, helppokin kurkistus uuteen kulttuuriin. Makumatkailun tiennäyttäjiä ovat olleet ruokatoimittajat, heistä ja heidän monipuolisesta kotitaloudellisesta innostaan kertoo Eeva Salosen artikkeli. Aira Kuvajan haastattelema Matti Lempinen tuo esille yhden kaupungistumiseen liittyvän negaation - keittiöiden ja omakohtaisen ruoanvalmistustaidon katoamisen. Tuntuu kovin lyhytnäköiseltä, surulliseltakin, sellainen remontti, jossa keittiön virkaa hoitaa vain jääkaappi, johon salaatit ja muu kylmänä nautittava tuodaan. Lämpimät ateriat hoituvat ravintolan avulla joko paikan päällä tai take away- tyyliin. Hiltusen toivoo, että yksi tulevista trendeistä olisi inhimillisyys, toisen pyyteetön auttaminen toisenlaisten lahjojen kautta, kuten vuohi, joka oman pihan tilalta ilahduttaa esim. afrikkalaista perhettä turvaten heidän päivittäistä eloaan. Toinen inhimillisyyden muoto, jonka Hiltunen mainitsee, on eettinen kuluttaminen. Jokainen meistä, kuten oppilaammekin, teemme päivittäin kuluttamiseen liittyviä valintoja. Mihin perustankaan valintani valitessani kalan, juuston tai tomaatit? Mikä ohjaa sähkönkäyttöäni tai uuden auton valintaa? Asioiden pohdinnan pohjaksi suosittelen katsomaan aikamme ekologisista muutoksista kertovan dokumenttin "Epämiellyttävä totuus". Kansainvälisyys on otettu kotitalousopettajien liiton 90-vuotisjuhlavuoden teemaksi. On hyvä muistaa, että kuluvana vuonna kotitalouden maailmanlaajuinen järjestö International Federation for Home Economic (IFHE) juhlii sadatta vuottaan. Kun lukee Kotitalouslehden varhaisia numeroita tai liittomme alkuaikojen toimintakertomuksia kansainväliset yhteydet ovat olleet olennainen ja merkittävä osa toimintaa. Silloin tosin vain harvat pääsivät ulkomaille, nyt lähes jokaisella on mahdollisuus - toivottavasti moni kiinnostuu myös oman alan kansainvälisistä yhteyksistä.
|
| 28.10.2008 |  |