| |
|
Kotitalous-lehti
6/2006
Sisältöä
- Perttulan erityisammattikoulu:
Kokonaisvaltaista opiskelua ja mielekästä tekemistä
- Anna-Liisa Rauman kolumni: Laatua
yliopisto-koulutukseen
- Minna Autio: Oletko pihi, törsääjä
vai pihitörsääjä: Kuluttajatarinat itseymmärryksen
välittäjinä
- Mirja Hannula: Ammattiosaamisen
näytöt lisäävät vaatimuksia opettajaa
kohtaan: Työssäoppimisen mahdollisuus opiskelijalle,
oppilaitokselle ja työpaikalle"
- "Hantit ja Mammat":
1950-luvun kotitalousopettaja-opistossa
- Humanistiseen oppimiskäsitykseen
pohjaava opetuskokeilu hiivan toiminnasta: Vapaus viipyä
På
svenska:
Här hittar du två artiklar från Kotitalous-tidningens
nummer 6 på svenska.
|

OPETUKSEN
HAASTEENA MUUNTUVA KOULUTUS
Vuoden
viimeinen lukupaketti on käsissäsi. Tässä lehdessä
olemme halunneet tuoda esille erityisesti ammatillista ja aikuis-koulutusta
sekä kuluttaja-asiaa.
Perttulan
erityisammattikoulun työ on upea esimerkki siitä, miten
turvallisessa ja ohjaavassa ilmapiirissä opiskelemalla ja harjoittelemalla
erityistä tukea tarvitsevat nuoret aikuiset oppivat itsenäisyyttä,
oman elämän hallintaa ja sosiaalisen kanssa-käymisen
taitoja. Perttulan nuorille, joista osa ei ehkä osaa lukea
tai kirjoittaa, näyttötutkinnot ovat mahdollistaneet ammatillisen
pätevöitymisen paikkoja.
Koulutuksen
monimuotoistuminen työssäoppimisineen ja näyttöineen
asettaa ison haasteen myös opettajalle. Aikaisemmin opettaja
saattoi ehkä ajatella, minä opetan, sen minkä opetan,
töissä sitten oppivat lisää. Koulu antoi perustan,
mutta opettaja ei ollut itse välttämättä koskaan
edes käynyt alan työpaikassa. Työssäoppimisen
ja näyttöajattelun kautta myös ammatillisen opettajan
työnkuva on muuttunut. Voidakseen laatia sopivan haastavia
työtehtäviä, opettajan on tunnettava alan työpaikat
ja ne odotukset mitä siellä työntekijälle asetetaan.
En voi välttyä ajatukselta, että jollain tavalla
olemme palaamassa oppipoika- kisälli- mestarijärjestelmään.
Professori
Anna-Liisa Rauma pohtii kolumnissaan kotitalous-opettajien koulutuksen
tilaa, sen sirpaleisuutta ja ratkaisu-mahdollisuuksia sirpaleisuuden
poistamiseksi. Luontuisivatko näytöt osaksi tätäkin
koulutusta?
Elävän
ja mielenkiintoisen perspektiivin talousopettajan koulutukseen antavat
Tiina Kemppaisen tarkat havainnot ja muistot viidenkymmenen vuoden
takaa. Hänen kirjoitustaan lukiessani opiskeluaikaiset tapahtumat
palasivat elävinä mieleeni. Kotitaloudessa on paljon perusasioita
ja -taitoja, jotka pysyvät lähestulkoon muuttumattomina;
valkuaisen vatkaaminen tai kiisselin suurustaminen perunatärkkelyksellä.
Oppimiskäsitykset ja opetusmetodit muuttuvat ja hyvä niin,
kotitalouden kemialliset ja fysikaaliset ilmiöt on opetettava,
sillä ne ovat osa elämänhallinnan perustaitoja.
Hushållslärarna
har fått hjälp av Opeko i praktisk fortutbildning. Smakresan
till Asien var en succé, som ni får läsa om på
sidan 10. Kursen skall få fortsättning i form av en ny
kurs om Europas matvanor och traditioner. Minna Autios artikel om
unga konsumenter ger bra tips om hur man kan behandla viktiga konsumentfrågor.
För var och en av oss skulle det vara upplysande att själv
reflektera över och skriva om våra egna konsumtionsvanor
och bruk av pengar.
Kiitokset
teille lukijoille palautteistanne ja juttuvihjeistänne, ne
ovat edelleen tervetulleita! Sydämelliset kiitokset myös
jokaiselle, joka on omalta osaltaan auttanut lehtemme tekemisessä,
joko kirjoittaen itse tai suostumalla haastateltavaksi. Kiitokset
kuuluvat myös toimitustiimille, taittajalle, ilmoitusmyyjälle,
valokuvaajille, painotalontyöntekijöille… kaikille,
ketkä ovat omalla työpanoksellaan tehneet lehtemme mahdolliseksi.
Rauhallista
ja siunattua joulunaikaa sekä iloa tulevaan uuteen vuoteen
2007!
Riitta
Cederberg
Seuraava
numero ilmestyy 1.2.2007.
|
|
Kotitalous-lehti
5/2006
Numeron
5 teemana ovat tutkimus, tuotekehitys ja työhyvinvointi.
Sisältöä
- Uusia mahdollisuuksia
tuotekehitykseen ja markkinointiin:
Marjaenergiaa elintarvikkeisiin ja kosmetiikkaan
- Pirkko Arstilan
kolumni: Teetäkin pitäisi opettaa
- Elintarvikkeiden
tuotekehitys on paljon muutakin kuin reseptiikkaa
- FT Tiina
Rissanen: Hyvä fyysinen kunto antaa eväitä työssäjaksamiseen
- Koulun yhteisöllisyys
on arjen voimavara - Mielenterveyden taidot osaksi
terveystiedon opetusta
- Sitran ohjelmajohtaja
Anu Harkki: Suomesta ravitsemuksen edelläkävijä
- järkiruoalla on kysyntää
På
svenska:
Här hittar du två artiklar på svenska från
Kotitalous-tidningens nummer 5.
|

Tutkimus,
tuotekehitys ja työhyvinvointi
Kotitalouden
alue on laaja – joidenkin vuosien takainen iskulause ”Kotitalous
– elämä itse!” kuvaa hyvin sitä monimuotoisuutta,
jota tapaa, kun liikkuu kotitalouden eri osa-alueilla. Tämä
lehtemme keskittyy tutkimukseen, tuotekehitykseen ja työhyvinvointiin.
Tiina
Ritvanens artikel kombinerar forskning och arbetshälsa. Det
är en av de första längdsnittsstudierna inom sitt
område i vilken man förenar resultaten från fysiologiska
och psykologiska forskningsmetoder. Enligt forskaren ser det ut
att en bra aerobisk kondition skulle vara till nytta vid stresshantering
eftersom det inte är möjligt att eliminera alla stresskapande
faktorer på grund av allt mindre resurser. En bra aerobisk
kondition kan uppnås med regelbunden konditionsträning
med måttlig belastning, säger Ritvanen men betonar omedelbart
att man dock i första hand alltid borde klargöra orsakerna
till stress.
Itseäni
tuossa artikkelissa puhutteli erityisesti se, kuinka oman työn
ergonominen suunnittelu on jaksamisen kannalta tärkeää,
kuten selkeä aikataulutus niin, että myös valmistelulle
jää riittävästi aikaa. Turhaan ei ensi vuoden
painopistealueeksi valittu yhteistyötä, sillä Ritvasen
mukaan verkostojen luominen muiden samaa alaa olevien kanssa ovat
hyviä keinoja ylläpitää omaa osaamista ja saada
vertaistukea.
Arktisten
raaka-aineiden ja marjojen siemenöljyjen hyödyntämisessä
suomalainen tutkimus ja tuotekehitys ovat maailman huippuluokkaa.
Niin yliopistot, kuin tuotekehitykseen erikoistuneet yritykset ja
kehitysyhtiöt uurastavat tutkimusten tuotteistamiseksi, tehdäkseen
parempia elintarvikkeita tai kauneudenhoitotuotteita, mikä
sitten kenenkin sydäntä on lähinnä. Jotta tutkimus
ei jää vain tutkimukseksi tutkimisen takia, tarvitaan
meitä, jotka rohkeasti otamme uudet, parannetut tuotteet omiksemme
ja vaikutamme omilla valinnoillamme kotimaisen työn ja tutkimuksen
puolesta, kuten professori Heikki Kallio pohtii Marjaenergiaa elintarvikkeisiin
ja kosmetiikkaan –artikkelissa.
Liekö
jollekin teistä lukijoistamme käynyt samoin kuin itselleni,
kun ensimmäistä kertaa luin järkiruoasta. Ihmettelin
mielessäni, jotta onhan meillä jälkiruokaa tarjottu
vuosikausia, mitä ihmeen uutta tämä nyt on, ja että
suomalaiset lähtisivät sitä vielä terminä
markkinoimaan! Aikani sitä ihmettelin, kunnes tajusin, että
sana olikin järkiruoka. Sitran johdolla yli 30 elintarvike-
ja ravitsemisalan asiantuntijaa kiteytti yhdessä käsitteen
järkiruoka, jolla tarkoitetaan puhdasta, maukasta ja terveellistä,
eettisesti tuotettua ja tarkoituksenmukaisesti pakattua ruokaa.
Samalla järkiruoan asialla on ollut WWF, joka on tuottanut
selkeän ohjekirjasen suositeltavista kalavalinnoista liikennevalo-ohjeineen.
– Vanha sanonta ”syö särkeä, se kasvattaa
järkeä” sopisi monessa suhteessa asian esille tuomiseen!
Ja
ennen kuin jatkatte lukemistanne pääkirjoitusta pidemmälle,
suosittelen, että valmistatte kupillisen virkistävää,
höyryävää teetä, käännätte
sivulle 9 ja tutustutte Pirkko Arstilan ajatuksiin teen tarjoamisesta.
Nautinnollisia
ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä koko lehden
parissa!
Riitta Cederberg
Seuraava
numero ilmestyy 1.12.2006.
|
|
Sisältöä
- Eeva Kuuskosken
kolumni: Kodista ja koulusta elämän eväät
- Terttu Tuomi-Gröhn:
Taito-projekti tutkii muuttuvia kotitalouden taitoja
- Sapere-menetelmässä
lapsi oppii omien kokemustensa kautta
- Naantalin
ammattiopistossa satsataan alan koulutukseen
- Kulttuurisesti
värikäs kotitalousluokka
- Ilmiökeskeinen
opetus autta ymmärtämään
- Jaana Venkula:
Tieto syntyy tekemällä
- Volontär
i Indiska Himalaya
- Naisjärjestöjen
Keskusliitto: Yhteistyötä tasa-arvon lisäämiseksi
- Kestävä
kehitys esillä IFHE:n seminaarissa
På
svenska:
Här hittar du två artiklar på svenska från
Kotitalous-tidningens nummer 4.
|

VERKOSTOJA
JA URANUURTAJIA
Tämän
lehtemme teemana on opetus ja koulutus. Kuluneen vuoden aikana teemamme
ovat puhuttaneet jokaista, sillä vuosi alkoi taistelulla yksityiskoulujen
olemassaolon oikeutuksesta. Seuraavaksi marssivat ulos luokanopettajaopiskelijat
protestoiden taito- ja taideaineiden vähentämistä
vastaan omassa koulutuksessaan. Aineopettajien liiton edustajat
pääsivät sivistysvaliokunnan kuultaviksi maaliskuun
alussa osittain liittyen hallituksen koulutuspoliittiseen selontekoon,
joka julkaistiin huhtikuun lopulla. Suomen puheenjohtajuus EU:ssa
pitää huolen siitä, että keskustelu koulutuksesta
jatkuu tulevana syksynä. Helsingissä järjestetään
syyskuussa Elinikäisen oppimisen tehokkuutta ja tasa-arvoa
koskeva konferenssi. Lokakuussa jatketaan aikuisten oppimista koskevalla
konferenssilla. Jyväskylässä konferenssin aiheena
on taas opinto-ohjaus.
Teemaamme
liittyen kerromme mm. Salapoliisi Saperesta ja Koekeittiöstä
Jyväskyläläisissä päiväkodissa, tutustumme
Salla Simolan ja Päivi Palojoen ohjaamina monikulttuuriseen
kotitalousopetukseen peruskoulussa sekä Ghita Henriksonin kanssa
peruskoulutukseen Intiassa. Jaamme kotitalousyrittäjän
koulutuksesta ammattiopetuksessa ja kokkisota- innostusta Pirkanmaalla.
Pääsemme kurkistamaan Terttu Tuomi-Gröhnin johdattelemana,
mitä pitää sisällän Taito-projekti, jota
valmistellaan Helsingin yliopiston kotitalous- ja käsityötieteen
laitoksella. Risto Patrikainen valottaa ilmiökeskeistä
opetusta uudistuvassa opetus- ja oppimiskäsitysten kentässä.
Jag
är förjust i Jaana Venkulas tanken: handling framkallar
kunskap. Hon påminner oss om att de, som har svårigheter
i sina studier, behöver vanligtvis inte först och främst
terapi, utan undervisning i essentiell problemslösningsfärdighet.
Som hushållslärare är det uppmuntrande att läsä
det vad Venkula säger vara barnens och ungdomens värdefullaste
arv: att lära sig hemkunskaper och färdigheter som behövs
i vardagen. De som arbetar för att befrämja olika färdigheter
bör inse, att dom jobbar med det mest centrala.
Verkostoituminen
on päivän termi. Maamme naiset ovat osanneet sen kauan
ennen kuin verkostoituminen edes terminä tunnettiin. Naiset
muodostivat 1899 Suuren Adressin kopioija ja kaupunkien nimienkerääjäjoukon.
Naiset toimivat kutsuntalakkokehoitusten ja kiellettyjen lehtisten
levittäjä- ja kuriirijoukkoina vuoden 1905 Suurlakon aikana.
Kun keisari Nikolai II lopulta taipui lakkojen edessä 1906
ja suomalaisillekin luvattiin yleinen ja yhtäläiseen äänioikeuteen
perustuva eduskuntauudistus, yhdistivät naiset voimansa vaikuttaen
äänioikeutensa puolesta. Ei riittänyt, että
puhuttiin vain keskenään, vaan tarvittiin aktiivisuutta,
vaikuttamista päättäjiin verkostojen eri tasoilla.
Mistä löytyvät meidän aikamme vaikuttajaverkostot?
Ovatko ne taitoprojektissakin tutkitut verkkoblogit ja niiden synnyttämät
verkostot?
Itsenäisyytemme
alkuaikojen yksi naisille suunnatun koulutuksen uranuurtajista,
kansanedustaja, Pohjois-Savon Kansanopiston johtajatar Tilda Löhtman-
Koponen sai Opettajalehden järjestämässä Suomen
koulumestari äänestyksessä viidenneksi eniten ääniä.
Verkostoina vaikuttajia ja uranuurtajia – meitä kaikkia
tarvitaan!
RC
Ps. Toivon tapaavani teistä mahdollisimman monia syyskoulutuspäivässä
Marina Congress Centerissä Helsingissä 7.10.2006. Viikonlopun
ohjelmaan kannattaa varata aika myös Jugendsalissa vierailulle
100 vuotta naisten ääniä ja toimintaa –näyttelyyn.
Seuraava
numero ilmestyy 19.10.2006. |
Kotitalous-lehti
3/2006
Sisältöä
- Sari Essayahin
kolumni: Perheen hyvinvointi heijastuu yhteiskuntaan
- Katkaise
tartuntatiet: Hyvä käsihygienia suojaa työntekijöitä
ja asiakkaita:
- Puhdistuspalveluja
positiivisesti esille Taitaja-kisassa
- Puhtaus
on perusoikeus: Miten ylläpitää Suoemn hyvä
hygieniataso?
- Keinovalon
vaikutukisa tunnetaan heikosti: Onko valo saastetta?
- Uudesta
pesuaineasetuksesta hyötyä kuluttajille ja ympäristölle
- Lehtori
Merja Huovisen haastattelu: Hyvät kotitalousden taidot paras
keino arjen hallintaan
- Batulo Essakin
haastattelu: Avarakatseinen, mutta sopivasti ennakkoluuloinen
- Yrittäjyyskasvatusta
tiiviissä paketissa
- Pohjoismaista
yhteistyötä opiskelijavoimin: ”Suomalainen kotitalousopettajan
koulutus monipuolista ja korkeatasoista”
På
svenska:
Här hittar du tre artiklar på svenska från Kotitalous-tidningens
nummer 3.
|

Taito
tukee arjen hallintaa
Kotitalous-lehden
numeron kolme teemoina ovat teknologia ja ympäristö, puhdistuspalvelut
sekä perhe yhteiskunnassa. Sari Essayahin kolumnissa käsitellään
perheen hyvinvointia ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Roger Bäskroosin
ja Aira Kuvajan tekstit käsittelevät hyvää hygieniatasoa
ja sen saavuttamista ja ylläpitoa. Näiden hallinnassa
auttavat osaaminen – perusasioiden opettaminen ja opetteleminen
ovat edelleen tänä päivänä tärkeitä.
Lehtori Merja Huovinen on toiminut opetustehtävissä lähes
kolmekymmentä vuotta, hänen ajatuksiinsa voi tutusta haastattelussa
sivulla 20. Lisäksi kerromme Taitaja-kisan puhdistuspalvelu-linjan
voittajasta sekä Hanna Kuusisaaren ja Marja Laurilan kotitalousopisklelija-vaihdosta
Tanskaan.
Hyvän
kesän toivotuksin
Kotitalous-lehden
toimituksen väki
Seuraava
numero ilmestyy 25.8.2006. |
| Kotitalous-lehti
2/2006
Sisältöä
- Uusi
lautasmallisarja sopii jokaiseen koulupäivään
- Pirkko
Ruuskanen-Parrukosken kolumni käsittelee aihetta "Apua
kotiin"
- Kirkkonummi
ulkoisti osan ruokapalveluista
- Kouluruokailu
on osa opetussuunnitelmaa
- Mediapuhe
liioittelee kotitöiden ulkoistamista - Kotitaloudet ylivoimaisesti
suurin palveluntuottaja
- Laatu
ja terveellisyys opetuksen kulmakiviksi - uusi opetussuunitelmasuositus
kansalais- ja työväenopistoille
- "Haluamme
nostaa ravitsemispalveluiden imagoa" - Kuopion Ateria muuttui
kaupungin liikelaitoksesksi
- Peruskoulun
kotitalousopettajat tyytyväisiä työhönsä
- peruskoulukyselyn tulokset Katriina Sulosen artikkelissa
- "Nopeuden
ihannoinnista nautiskeluun" - tulevaisuuden tutkimus hahmottaa
vaihtoehtoisia tulevaisuuksia
- Vuoden
opo Eija Kärnä - "Opiskelijan innostus on työssäni
palkitsevinta"
- Kotitalousopettaja
voi olla myös hyvinvointivalmentaja
- Suomalaisen
ruoan näytön paikka - Suomi EU:n puheenjohtajamaana
syksyllä 2006
På
svenska:
|
Kotitalouspalvelut,
arkipäivän hyvinvointia
Alkanut
vuosi on Kotitalous-lehden 70. ilmestymisvuosi, täten lehtemme
on yksi vanhimmista ammattilehdistä. On innostavaa nähdä,
että internetin ja tietokoneiden vallatessa maailmaa painettu
sana pitää pintansa. Uskon, että ammattilehteä
tarvitaan yhä luomaan yhteyttä kotitalous-, kuluttaja-
ja ravitsemisalan ammattilaisten kesken ja - uskallanpa sanoa -
herättämään myös tervettä ammattiylpeyttä.
Meitä, kotitalousopettajia on koulutettu jo 115 vuotta!
Ensimmäisessä numerossa monipuolisesti viritelty keskustelu
ruokakulttuurimme puolesta jatkuu. Kotitalousopettaja Tuija Suistomaa
muistuttaa, että ruokakulttuurin omaksuminen on elämän
mittainen prosessi, jossa koulun kotitalousopetus on yksi merkittävä
pysäkki. Kotitaloustieteen opiskelija Atso Akkanen herättelee
meitä uusilla ajatuksilla kotitalousopettajasta hyvinvointivalmentajana.
Lehden
teemoja ovat ravitsemispalvelut ja palvelujen tuotekehitys sekä
kotitalouspalvelujen käyttäminen. Teemoihin liittyen Pirkko
Ruuskanen- Parrukoski painottaa, että viihtyisässä
kodissa arki sujuu. Jos aika on kortilla tai ruokahuolto, siivoaminen
ja kodin pikkuremontit ovat ylivoimaisia, kannattaa ostaa apua kotiin.
Vaikutamme
vahvasti ympäristömme viihtyisyyteen ja omaan tulevaisuuteemme
omien pohdintojemme ja edelleen valintojemme kautta pohtii
tulevaisuuden tutkija Markus Vinnari.
Tulkaa
mukaan keskusteluun!
Seuraava
lehti ilmestyy 18.5.
Riitta
Cederberg
päätoimittaja
riitta.cederberg@kolumbus.fi |
 |
|
Kotitalous
1/2006
- Yhdessä
suomalaisen ruokakulttuurin puolesta
- Terveyttä
ja hyvinvointia marjoista
- Kouluruokailun
ravitsemuksellinen ja sosiaalinen merkitys
- Lasten
ylipaino on vakavasti otettava ongelma
- Miten
voinokareita tehdään?
- Kotitalousopettajien
liitto on vahva yhteistyöverkosto
- Kiehtova
matka menneisyyteen
- Kuivatut
kasvikset ovat hyvinsäilyviä ja helppokäyttöisiä
- Mitä
tapahtuu kotitalouden mustassa laatikossa?
- En
månad i Kristienstad som utbytesstuderande
- Aktiivista
vaikuttamista kotitalouden aseman parantamiseksi
- Varsinais-Suomessa
juhlittiin 70-vuotiasta kotitalousopettajayhdistystä
På
svenska:
|

Vuoden
ensimmäisen numeron teemoina ovat ruokakulttuuri, ravitsemus
ja terveys. Viime kesänä alkanut ruokakeskustelu jatkuu.
Meitä alan ammattilaisia haastetaan aktiivisesti mukaan kehittämään
omaa ruokakulttuuriamme omista juuristamme lähtien ja arvostamaan
niitä raaka-aineita ja sitä lähiruokaa jota puhdas
luontomme ja puhtaat peltomme meille tarjoavat.
Uuden
jaa idea palstan tarkoituksena on, että jokainen teistä
voisi osallistua omilla vinkeillään monipuolistamaan lehtemme
sisältöä ja samalla auttaa kolleegaa pulmien ratkaisemisessa.
Lähtekää siis rohkeasti mukaan.
Ruotsinkielisiä
lukijoitamme haluamme palvella julkaisemalla osan artikkeleista
ruotsiksi näillä nettisivuilla.
Seuraava
lehti ilmestyy 31.3.
Työniloa
kaikille lukijoillemme.
Riitta Cederberg
Päätoimittaja
|
|