Lapset, ruoka ja aistiminen

Lapsen maun kehittyminen alkaa jo odotusaikana. Äidin ravinnosta siirtyy myös makuja lapsiveteen. Lapsi oppii perheen ruokailutottumukset. Kun lapsen ruokavaliota halutaan monipuolistaa, hänet otetaan mukaan ruokapuuhiin, näin lapsi oppii että ruokapuuhat ovat osa perheen toimia. Ruokaa valmistettaessa on luonnollista tuoksutella ja maistaa, tarkistaa niin raaka-aineiden kuin valmiiden ruokien laatu, vanhemman esimerkistä lapsikin rohkaistuu, eikä neofobioita – haluttomuutta maistaa uutta – pääse syntymään.

Sapere-menetelmä yhdistää oman kokemuksen ja tiedon. Tämä vuoksi se on yksi parhaista menetelmistä, kun haluamme vaikuttaa terveellisten ruokailutottumusten syntymiseen jo lapsuudessa ja estää huonojen ruokailutottumusten syntymistä. Tutkimusten mukaan lapsuuden aikana omaksuttujen ruokailutottumusten muuttaminen aikuisuudessa on vaikeaa.

Innostavan ja tutkivan menetelmän soveltaminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa auttaa myös niitä lapsia, joiden vanhemmat kamppailevat ja kokevat vaikeaksi terveellisten ruokailutapojen omaksumisen.

Sapere-menetelmää on tutkittu. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa (Mustonen et al 2009) todettiin, että aistiharjoitteita tehneet lapset tunnistivat tuoksuja ja makuja aikaisempaa enemmän ja paremmin sekä kykenivät sanallisesti kuvailemaan kokemuksiaan monipuolisemmin.

Uusiin ruokiin kohdistuvan neofobian - haluttomuus maistaa uutta – todettiin vähentyvän, kun lapsilla on mahdollisuus sensorisesti, aistejaan käyttäen tutustua, ruoka-aineisiin (Mustonen ja Tuorila 2009).  Nämä tulokset vahvistavat Ranskassa tehtyjä tutkimuksia (Reverdy et al. 2008).

Suomalaisen tutkimuksen mukaan tulokset ovat voimakkaammat nuoremmilla oppilailla ja aistiharjoitteiden vaikutus näkyy myös lasten lisääntyneessä halussa maistaa uusia tuotteita sekä suosia monipuolisempaa ruokavaliota. Ranskassa todettiin lisäksi, että menetelmä sai oppilaat suosimaan terveellisempiä ruokia.

Hollannissa (Tai-A-Pin and Köster 1999) todettiin, että Sapere-menetelmään tutustuneet koululaiset kertoivat oppimastaan kotonaan ja ohjasivat vanhempiaan ja perheitään muuttamaan ruokailutottumuksiaan terveellisimmiksi.

Kun heikon koulumenestyksen omaavat lapset kokivat, että he onnistuivat makutunneilla yhtä hyvin kuin lahjakkaammat, nämä kokemukset vaikuttivat oppilaiden asenteeseen muuttumiseen positiivisemmaksi koko koulua kohtaan.   Ōstrøm (2005)

Lähteet:
Mustonen S.  Rantanen R. Tuorila H.(2009) Effect of sensory education on school children’s food perception: A 2-year follow-up study (Food Quality and Preference 2009 vol. 20 issue 3) Mustonen S, Tuorila H, (2009) Sensory education decreases food neophobia score and encourages trying unfamiliar foods in 8–12-year-old children (submitted to Food Quality and Preference).

Ōstrøm, A. (2005) Results of  a questionnaire among children and parents of school classes that received Sapere lessons and of classes that did not receive these lessons. Ørebro University, Sweden.

Tai-A-Pin, E. and Köster, E.P. (1999) Hongerig naar school? (Hungry to school?) Report of a two year breakfast-project at schools in Utrecht, The Netherlands (in dutch).

Reverdy, C., Chesnel, F., Schlich, P., Köster, E.P. and Lange, C.(2008)
Effect of sensory education on willingness to taste novel food in children
Appetite, 51, 156-165.

Reverdy, C., Lange, C., Schlich, P, Kóster, E.P. (2009, In preparation) The development of food preference in children as a result of sensory education and experience. (to be submitted to Appetite)